9B Piispala 2009

9B:n leirikoulu Piispalassa syyskuussa 2009

Pohjanlinnan koulun 9B-luokka oli leirikoulussa Piispalassa Kannonkoskella 31.8.-4.9. luokanvalvojansa Elina Kivistön ja äidinkielen lehtorin Tuomas Väinän kanssa. Oppilaat pitivät leirikoulupäiväkirjaa, joka siirrettiin nettiin.

Kuvateksti tulee näkyviin, kun pysäytät hiiren osoittimen kuvan päälle.

Maanantaina 31. elokuuta

Lähdimme aamulla väsyneinä kello seitsemältä Kankaanpäästä kohti Piispalaa. Neljän tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme päätepisteeseemme, jossa ensimmäiseksi saimme avaimet majoituksiimme. Jo pian sen jälkeen oli vuorossa ruokailu, ja ruoka maistuikin monelle väsyneelle ja nälkäiselle matkaajalle.

Seuraavaksi menimme PiiSpaan, jossa meille pidettiin leirikoulun avaus ja kerrottiin Piispalasta. Heti sen jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään, ja ryhmät menivät vuorollaan keilaamaan ja kuntosalille. Sitä seurasi päivällinen. Myöhemmin kiertelimme Piispalan aluetta ja tutustuimme siihen. Sitten siirryimme pelaamaan lautapelejä. Tunnelma oli hyvin äänekäs. Välillä ei kuullut edes omaa ääntänsä, sillä vastaukset oli ilmeisesti huudettava niin kovaa, että jopa naapurin pellon olemattomat lehmät kuulisivat ne.

Kun game oli over ja pelit pelattu, söimme iltapalaa. Sen jälkeen olikin vapaata hiljaisuuteen eli kello 22:een asti. Ensimmäinen melkein kokonainen päivämme Piispalassa oli lupaava ja odotuksia on paljon.

Julia Isomettä, Roosa Karjunen ja Amanda Pajuniemi

Pikapuoliin saapumisen jälkeen majoitusrakennuksen edustalla. (Kuva: Tuomas Väinä.) Keilausta. (Kuva: Tuomas Väinä.) Kuntosalilla. (Kuva: Tuomas Väinä.)
Tutustumiskierroksen varrelle osunut esteradan apinasilta kiinnosti. (Kuva: Tuomas Väinä.) Ensimmäistä iltaa vietettiin lautapelejä pelaten. Tytöillä menossa Pictionary. (Kuva: Tuomas Väinä.) Iltapalalla maanantaiehtoona. (Kuva: Tuomas Väinä.)

Tiistai 1. syyskuuta, alkupäivä

Heräsimme aamulla ja lähdimme aamupalalle. Sen syötyämme palasimme mökkiimme. Lähdimme odottavin mielin teatterimaskeeraukseen. Saavuttuamme paikalle meitä odotti ohjaaja, joka kertoi teatterimaskeerauksesta ja värien käytöstä. Kaikki alkoivat innoissaan miettiä, mitäaa maalaisivat. Maalauksia alkoi syntyä käsiin, jalkoihin ja kasvoihin. Saimme aikaan muun muassa kyborgin, lumileopardin ja luurankokäsiä. Kaikilla oli hauskaa, ja taideteoksista tuli upeita.

Maskeerauksen jälkeen menimme lounaalle. Sitten meillä oli vapaa-aikaa, jonka osa käytti kasvonaamionsa pesemiseen. Lähdimme melontapaikalle jännittyneinä. Aluksi meille kerrottiin melonnasta ja sen turvallisuussäännöistä. Sen jälkeen valitsimme parit ja haime melat ja melontaliivit. Meille opetettiin, miten kanootti lasketaan vesille ja kuinka sieltä tullaan pois. Sitten lähdimme melomaan. Kun olimme päässeet kaikki vauhtiin, kaikilla näytti olevan mukavaa pienen alkujännityksen jälkeen.

Kun olimme tulleet melomasta, pääsimme vielä kirkkoveneretkelle, koska meille jäi ylimääräistä aikaa. Kirkkoveneily oli monelle uusi, mukava kokemus.

Sanna Hakamäki ja Maarit Kankaisto

Teatterimaskeerausta käsivarteen. (Kuva: Tuomas Väinä.) Teatterimaskeerausta kasvoihin. (Kuva: Tuomas Väinä.) Teatterimaskeerausta. (Kuva: Tuomas Väinä.)
Valmistautumassa melontaan lähtöön. (Kuva: Tuomas Väinä.) Melonnan kääntöpaikalla muodostamassa lauttaa. (Kuva: Tuomas Väinä.) Kirkkoveneellä soutamassa. (Kuva: Tuomas Väinä.)

Tiistai 1. syyskuuta, loppupäivä

Veneilyn jälkeen oli ohjelmassa hetki vapaa-aikaa, jonka jälkeen menimme syömään. Ruokana oli jälleen keittoa. Tämän jälkeen sai vapaasti valita, menikö pelaamaan sählyä vai uimaan. Itse valitsimme uinnin. Uimahalli oli hieno, ja varsinkin sauna oli parempi kuin Kankaanpäässä. Uimasta päästyä oli hetki vapaa-aikaa, jolloin kerkisi käymään hienosti kioskilla. Osa porukasta piti hauskaa pelaamalla Aliasta ala-astelaisten kanssa. Oli kuulemma hauskaa, vaikkei se oikein siltä kuulosta.

Virallisen ohjelman jälkeen menimme syömään omaa iltapalaa. Iltapalalla söimme omenaa, banaania, leipää ja jogurttia. Iltapalan aikana nähtiin myös tietokoneen ruudulta kahden ensimmäisen leirikoulupäivän valokuvia. Illalla tarjolla oli vielä disko, mutta siellä porukka oli hieman nuorempaa kuin me. Hiljaisuus oli yhdeltätoista, ja sitä ennen istuttiin pitkät ajat mökin terassilla.

Jussi Kalliomäki, Joona Puistomaa ja Timo Vanha-Viitakoski

Sählyä. (Kuva: Tuomas Väinä.) Tiistaina iltapalalla. (Kuva: Tuomas Väinä.)

Keskiviikko 2. syyskuuta, alkupäivä

Aloitimme keskiviikon maistuvalla aamiaisella. Noin tuntia myöhemmin oli paljon odotettu seinäkiipeily. Useimmat yrittivät kiivetä 13-metrisen tornin huipulle, ja suurin osa jopa selvitti tiensä huipulle. Saimme myös kokeilla köysilaskeutumista, koska aikaa jäi vielä jäljelle. Kiipeilyn ja laskeutumisen jälkeen vietimme hetken vapaa-aikaa. Sitten siirryimme ruokailurakennukseen syömään lounasta. Ruoaksi tarjottiin lihakasviskastiketta, makaronia ja perunoita. Jälkiruoaksi oli herkullista kuningatarkiisseliä.

Tunnin vapaa-ajan jälkeen siirryimme aurinkoiseen ulkoilmaan pelaamaan erilaisia pallopelejä. Kun meidät oli jaettu kahteen ryhmään, pelasimme ensimmäiseksi norsupalloa. Toisena lajina oli käsipallo. Joukkueet ottivat toisistaan mittaa myös jännittävässä rankkarikisassa. Upeiden maalien ja torjuntojen jälkeen siirryimme tarkkuutta vaativaan puttauskisaan. Liivilliset veivät voiton joka lajissa, mutta kaikilla oli hauskaa.

Jasmiina Laurila, Jenni Sahi ja Ella Säämäki

Kiipeilytornissa melkein männynlatvojen tasalla. (Kuva: Tuomas Väinä.) Saku Anttilan tyylinäyte seinäkiipeilyssä. (Kuva: Tuomas Väinä.) Köydellä laskeutumista pääsi kokeilemaan seinäkiipeilyn jälkeen. (Kuva: Tuomas Väinä.)
Norsupallossa peliväline on hieman tavallista jalkapalloa suurempi. (Kuva: Tuomas Väinä.) Golfin puttauskisassa pärjättiin niin taidolla kuin tuurillakin. (Kuva: Tuomas Väinä.)

Keskiviikko 2. syyskuuta, loppupäivä

Iltapäivällä saimme valita, menemmekö jousiammuntaan vai curlingia pelaamaan. Me kolme päädyimme curlingiin. Curling tuntui aluksi hassulta, mutta siihen tottui pian.

Illalla tilattiin pitsat. Pitsojen syömisen yhteydessä oli tarkoitus laulaa karaokea, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun sähköt katkesivat moneksi tunniksi. Loppujen lopuksi pitsat syötiin pilkkopimeässä huoneessa ja karaokea laulettiin sähköjen tultua.

Saku Anttila, Mikko-Sakari Kortteus ja Samuli Pitkänen

Tilapäisen pitsalähetin kommentti

Pitsailta oli suunniteltu leirikoulun ohjelmaan jo keväällä. Aiemmin Piispalassa käyneiltä oli kuultu, että Kannonkosken kirkonkylässä on pitsapaikka, joka toimittaa pitsoja myös Piispalaan. Vasta keskiviikkona päivällä selvisi, että kyseinen pitsapaikka oli lomalla juuri tämän viikon – ja se on Kannonkosken ainoa.

Etsin netistä lähikuntien pitsapaikkoja ja soittelin läpi puolentusinaa sellaista Saarijärven, Viitasaaren ja Karstulan alueella. Kenellekään heistä ei ollut kuljetuspalvelua, joten olimme kovasti vaarassa jäädä ilman pitsoja.

Asia ratkesi lopulta niin, että Piispalassa työskentelevä tšekkiläinen ohjaaja lainasi meille autoaan, ja noudimme pitsat Joonan ja Jussin kanssa kolmisin noin 40 kilometrin päästä Viitasaaren ABC:ltä. Peugeot 106 oli melko täynnä, kun kolmen pitsannoutajan lisäksi autoon ahdettiin 24 pitsalaatikkoa ja hieman muita ostoksia.

Muistaakseni opettajankoulutuksessa ei käsitelty tilannetta, että pitäisi hakea parin oppilaan kanssa ventovieraalta ulkomaalaiselta lainatulla autolla (jonka bensavalo vilkuttaa menomatkalla tyhjää) syötävää leirikoulun pitsailtaan. Tosin opettajankoulutuksessa jää moni muukin opettajantyön hienoimmista puolista varsin pienelle huomiolle…

Tuomas Väinä

Curlingia. (Kuva: Tuomas Väinä.) Koska Kannonkosken ainoa pitsapaikka oli kiinni, pitsat noudettiin 40 kilometrin päästä Viitasaarelta. Kulkupeliksi lainattiin Tšekin rekisterissä oleva Peugeot 106. (Kuva: Tuomas Väinä.) Sähkökatkon vuoksi pitsat syötiin pilkkopimeässä - kameran salamavaloa lukuun ottamatta. (Kuva: Tuomas Väinä.)

Torstai 3. syyskuuta, alkupäivä

Heräsimme reippaina ”hyvin” nukutun yön jälkeen. Menimme maukkaalle aamupalalle, ja sen jälkeen koko luokka lähti frisbeegolfiin. Laji oli mahtava, uusi kokemus, ja aika kului liitäen.

Kierrettyäme frisbeegolf-radan kahdesti aikaa jäi sen verran, että kerkisimme käydä pyörähtelemässä hieman temppuradalla. Mentyämme temppuradan ensin läpi kaikessa rauhassa halukkaat saivat kisailla toisiaan vastaan ajan kanssa. Ankaran kisailun jälkeen saimme pienen levähdystauon ennen ruokailua. Maittavan aterian jälkeen suuntasimme liikuntasaliin, jossa ohjaaja piti meille sisäpelejä. Pelasimme hylly-, sulka- ja perspalloa sekä kisasimme leikkimielisesti ambulanssi- ja syöttökisassa.

Inga Kähkönen ja Anette Raukola

Frisbee-golfia. (Kuva: Tuomas Väinä.) Rengasesteen ylitys esteradan voittajan Jussi Kalliomäen tyyliin. (Kuva: Tuomas Väinä.) Esteradan apinasillan voin ylittää monella tyylillä. (Kuva: Tuomas Väinä.)
Sulkapalloa. (Kuva: Tuomas Väinä.) Ambulanssiviesti. (Kuva: Tuomas Väinä.) Perspalloa. (Kuva: Tuomas Väinä.)

Torstai 3. syyskuuta, loppupäivä

Iltapäivällä sisäpelien jälkeen luimme Piispalan männikön katveessa koulusta saatua kirjaa. Kun olimme lukeneet vajaan tunnin, menimme syömään. Ruokana oli monenlaisia salaatteja ja pinaattilättyjä. Ruoka oli todella maukasta. Ruoan jälkeen oli pari tuntia vapaa-aikaa, jonka jälkeen menimme perinnesaunaan sekä paistamaan lättyjä kalastajatorpalle.

Ensin paistoimme muutamat letut, sen jälkeen oli vuorossa sauna. Miika, Joona ja Saku menivät hyppimään kolmen metrin hyppytornista. Muutamat tulivat hyppytornin luokse myös katselemaan. Hyppyjen jälkeen Laura heitettiin järveen. Tämän jälkeen kävimme vielä saunomassa ja paistoimme muutamat letut. Sen jälkeen menimme mökkeihimme, teimme iltatoimet ja siivosimme.

Miika Anttila, Jani Kuusisto ja Oskari Mäki

Perinnesauna ja kalastajatorppa. (Kuva: Tuomas Väinä.) Letunpaistoa kalastajatorpan takassa. (Kuva: Tuomas Väinä.) Rohkeita uimareita perinnesaunan rannassa. (Kuva: Tuomas Väinä.)

Perjantai 4. syyskuuta

Heräsimme kahdeksan aikoihin ja lähdimme aamupalalle. Aamupalan jälkeen menimme tanssitunnille, jossa teimme aluksi lämmittelyleikkejä. Lämmittelyn jälkeen harjoittelimme helppoja askelia ja käännöksiä sekä muita jalkasarjoja. Ohjaaja opetti meille street break dance -ohjelman, joka oli aika haastava mutta hauska.

Tanssin jälkeen kävimme suihkussa, pakkasimme, menimme syömään, pakkasimme ja lähdimme kohti kotia.

Laura Peltomäki ja Emmi Suonpää

Musiikkiliikunnan alkulämmittelynä vetokisaa. (Kuva: Tuomas Väinä.) Street break dancea. (Kuva: Tuomas Väinä.)